Kirjoittaja: Satu Pihlaja
”Ihmisillä on nykyään valtavasti valinnan mahdollisuuksia mutta niiden myötä myös vaikeuksia valita. Valitsemme työuran, puolison ja asuinpaikkamme, mutta teemme päivittäin myös lukemattomia pieniä valintoja. Omannäköisten valintojen tekeminen käy joskus voimille.”
Olen tehnyt vastaanottotyötä jo varmaankin 20 vuoden ajan. Ylivoimaisesti yleisin toive asiakkaalla niin psykologin, psykoterapeutin kuin valmentajankin vastaanotolla on saada parempi itsetunto. Valitettavasti koko itsetunnon käsite on melko epämääräinen ja hähmäinen, eikä ole helppoa tapaa saavuttaa sitä. Mikä siis neuvoksi?
Ajattelen, että hyvässä itsetunnossa on kyse itseensä tutustumisesta. Seuraava askel on opetella hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Usein ihminen ajattelee, että hänen täytyy muuttua – ehkä muiden toiveiden tai yhteiskunnan vaatimusten osoittamaan suuntaan. Valmennusprosessin aikana kuitenkin suhtautuminen itseen muuttuu usein sallivammaksi. Uskallus olla oma itsensä vahvistuu.
Lisäksi valmennuksessa harjoitellaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja löytämään tapoja käyttää niitä. Luulemme, että meidän pitää päästä eroon heikkouksistamme, vaikka vahvuuksien varaan rakentaessa kehittyminen on paljon nopeampaa ja palkitsevampaa. Myös organisaatiot hyötyvät vahvuuksien tunnistamisesta ja onnistumisiin fokusoinnista. Kun työntekijät tunnistavat vahvuuksia itsessään ja toisissaan, niiden varaan voidaan rakentaa arjessa.
Kirjoitin tämän vuoden alussa julkaistun tietokirjani Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä, koska halusin pohtia tekemiämme valintoja. Aivan liian usein ohjaudumme ulkoapäin, toteuttaen erilaisia normeja tai sääntöjä, joita olemme elämän aikana oppineet. Omaksumme jatkuvasti ympäristöstämme myös eri medioiden kautta malleja siitä, miten meidän kuuluisi toimia ja millainen pitäisi olla. Voi olla joskus haastavaakin pysähtyä kuuntelemaan itseään ja omia toiveitaan kaiken hälyn ja kiireen keskellä.
Riskinä ulkoaohjautuvuudessa on, että alamme toimimaan itseämme vastaan. Yksilölliset motiivit ovat hyvä tapa pysähtyä sen äärelle, millainen sinä todella olet. Kun tiedät, mikä sinua luontaisesti motivoi, sinun on helpompi tehdä juuri sinulle sopivia valintoja. Itsetuntemus auttaa niin opiskelualan, työpaikan kuin asuinympäristönkin valinnassa. Lisäksi siitä on apua päivittäisissä pienissä valinnoissa, jotka ohjaavat elämäämme koko ajan. Itsetuntemus on tärkein itsensä johtamisen apuväline.
Työssäni moni valmennettava on hyötynyt motivaatioprofiilista pysähtymisen apuvälineenä. Eräs start-up yrittäjä haluaa hyödyntää sitä oman tiiminsä kokoamisen apuvälineenä. Toinen valmennettava haluaa lisätä ymmärrystään siitä, mikä olisi hänelle sopiva suunta kehittyä isossa organisaatiossa. Kolmas halusi tarkastella, miksi kohtaa ihmissuhteissa helposti samantyyppisiä konflikteja.
Psykologina minua ilahduttaa Reissin motivaatioteorian näkemys motiiveista ja tarpeista jatkumoina. Ihmisten lokerointi värien tai muiden elementtien mukaan on haastavaa, eikä parhaalla tavalla kuvaa sitä, miten eri motiivit meissä näyttäytyvät. Olen myös kiitollisena hyödyntänyt kattavaa normiaineistoa, joka auttaa hahmottamaan eroja suhteessa muihin ihmisiin.
Tekstin kirjoittaja psykologi Satu Pihlaja toimii valmentajana sekä yrityksille että yksilövastaanotolla. Hän on suosittu kouluttaja ja puhuja, aiheina usein itsensä johtamisen teemat tai virtuaalinen vuorovaikutus. Hän on kirjoittanut tietokirjat Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (2018) ja Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä, joissa molemmissa on käsitelty myös yksilöllisiä motiiveja. Sadun intohimona on auttaa ihmisiä löytämään ja toteuttamaan omaa potentiaaliaan.