Motivaatioteorian tieteellinen tausta
Tausta ja tutkimus
Steven Reiss
New Yorkissa vuonna 1947 syntynyt Steven Reiss oli psykologian ja psykiatrian professori Ohion yliopistossa USA:ssa ja kehitysvammaisten Nisonger -keskuksen johtaja. Hän kirjoitti lukuisia tieteellisiä artikkeleita ja oman alansa kirjoja ja sai useita palkintoja työstään.
Euroopassa hänet tunnetaan ennen kaikkea Reiss Motivation Profile® -työkalun eli lyhyemmin RMP:n kehittäjänä. RMP on diagnostinen persoonallisuusanalyysissä käytetty työkalu, jota voidaan hyödyntää hyvin monenlaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi persoonallisuuden kehityksessä, urasuunnittelussa ja urheiluvalmennuksessa. Tuhannet ihmiset ovat RMP:n avulla saaneet selville, mikä saa heidät toimimaan ja mitkä ovat heidän yksilölliset motivaatiotekijänsä. Reiss keskittyi ihmisten todellisten tarpeiden syvälliseen tyydyttämiseen, ristiriidattomaan ihmistenväliseen vuorovaikutukseen ja ihmisten koko elämän ajan ilmenevien yksilöllisten erojen parempaan ymmärtämiseen.
Steven Reiss menehtyi lokakuun 28. päivänä 2016 pitkäaikaiseen krooniseen sairauteen.
Reiss Motivaation Profile® – Miten se alkoi?
Steven Reissillä oli elämässä mysteeri, jonka hän halusi ratkaista: “Miksi ihmiset ovat sellaisia kuin he ovat, ja miten ymmärrän ja ennustan heidän käyttäytymistään?”
Näitä kahta kysymystä käyttäen hän kehitti Reiss Motivation Profile® -työkalun, joka paljastaa ihmisen perimmäiset tavoitteet ja arvot. Hänen kehittämänsä personallisuusprofiili on auttanut lukemattomia ihmisiä ymmärtämään itseään ja muita ihmisiä paremmin. Hän sai selville 16 perustarvetta, elämän motiivia, joiden arviointi auttaa luomaan kuvan sisäisistä käyttäytymisen motivaatiotekijöistä, toisin sanoen niistä asioista, jotka motivoivat meitä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki oman RMP-profiilinsa tulokset saaneet voivat nähdä, miksi tietynlainen toiminta on heidän mielestään järkevää, ja yhdistämällä omat yksilölliset elämän motiivinsa he voivat ymmärtää käyttäytymistapojensa syyt.
Tutkimus
Kuka olen? Mitä todella haluan? Tähän asti psykologien tutkimus on perustunut vain muutamaan erilaiseen, mutta kuitenkin hallitsevaan ihmisten toimintaan vaikuttavaan impulssiin, kun taas Steven Reissin empiirisessä tutkimuksessa tunnistettiin suurempi määrä merkityksellisiä tekijöitä. Sigmund Freud uskoi libidon olevan lähes ainoa motivoiva voima. Alfred Adler uskoi ihmisten haluavan kuulua joukkoon ja tulla paremmiksi / kasvaa / oppia / olla merkittäviä / kunnioitettuja ja olla riittävän rohkeita kompensoidakseen virheensä. Amerikkalainen psykologi Abraham Maslow’n mielestä pyrkimys itsensä toteuttamiseen motivoi ihmisten käyttäytymistä. “Näistä yksikään ei ota huomioon, miten erilaisia ihmiset ovat,” Reiss sanoo. Ei ollut mitään järjestelmää, johon olisi kuulunut ihmisten erilaisuus, kun tutkitaan heidän käyttäytymisensä motivaatiotekijöitä. Siihen, mikä saa ihmiset toimimaan, on niin monenlaisia syitä, etteivät muutamat harvat impulssit voi sitä selittää. Yhdeksän laajamittaisen tutkimuksen sarjassa, joihin osallistui yli 8000 miestä ja naista, Reiss tutki psykologisesti merkityksellisiä motivaatiotekijöitä, jotka hän myöhemmin nimesi ihmistä pohjimmiltaan motivoiviksi ‘perustarpeiksi’. Steven Reissin tunnistamat perustarpeet ovat laaja-alaisen tieteellisen tutkimuksen tulos .”Ensimmäistä kertaa tarkastelimme tieteellisesti kysymystä, mikä motivoi ihmisiä yksilöllisesti”, Reiss toteaa . Tuloksena on uraauurtava motivaatiotutkimus, koska sen avulla voi kuvata tarkasti, mikä motivoi ihmisiä, toisin sanoen mitkä ovat heidän yksilölliset tarpeensa ja motivaationsa käyttäytymiseensä. “Yksilöllisten perustarpeiden voimakkuus vaihtelee eri ihmisillä,” Reiss selittää. “Kaikilla on oma melkein ainutlaatuinen perustarpeiden profiili. Onnistuminen yksilöllisten tarpeiden tyydyttämisessä tekee meistä onnellisia ja tyytyväisiä.
RMP:n validiteetti ja luotettavuus
Steven Reiss teki tieteellisiä kyselytutkimuksia ja sitten faktorianalyysin menetelmien avulla sai selville 16 ihmisten perustarvetta. Hän ja useat itsenäisesti työskennelleet tutkijat, erityisesti tri Ken Olson, validoivat jokaisen näistä 16 tarpeesta verraten niitä useisiin persoonallisuuden mittareihin (esimerkiksi “Big 5” -asteikot, motivaatioasteikot, ahdistuneisuusindeksi, romantiikan asteikot) käyttäytymisen indikaattorina (esimerkiksi kiinnostus akateemisiin opintoihin, kerhojen jäsenyys, television katselutottumukset, urheiluharrastus, osallistuminen humanitääriseen työhön jne.) Reiss raportoi tämän työnsä julkaisemissaan kolmessa kirjassa ja 17 tieteellisessä artikkelissa, joista kolme julkaistiin vaikutusvaltaisissa Amerikan psykologien järjestön APA:n lehdissä. Myöhemmin monet muut ovat julkaisseet kirjoja RMP:stä, joka on tullut laajalti käyttöön työkaluna. RMP:n käyttäjät voivat yleensä helposti myös “nähdä” työkalun validiteetin (mikä tarkoittaa sitä, että validiteetti on ilmeinen eikä rajoitu tilastotieteelliseen validiteettiin).
Reiss Motivation Profile® -työkalun tieteelliset kriteerit
Objektiivisuus
Verkossa tehtävä testi takaa objektiivisuuden, kun kyselyyn vastaaminen ei ole riippuvainen siitä, kuka RMP valmentaja on.
Validiteetti
Kuusitoista asteikkoa osoittavat korkeaa rinnakkais- ja kriteerivaliditeettien tasoa. Useissa asteikoissa on myös korkea konvergenssivaliditeetti.
Eri testikertojen välinen luotettavuus
Kuudentoista asteikon neljän viikon eri testikertojen välinen luotettavuus on 0.69:n ja 0.88:n välillä, sisäistä yhdenmukaisuus – Cronbachin alfakertoimella mitattuna – on 0.71:n ja 0.92:n välillä.
Lue lisää: Scientific article about test-retest validity of Reiss Motivation Profile.
Reiss Motivation Profile®
Elämäämme määrittävät 16 perusmotiivia. Ne ovat aines, josta meidät on tehty ja joka antaa tarkoituksen ja merkityksen olemassaolollemme. Näiden motiivien voimakkuus ja ilmenemistavat ovat kaikilla ihmisillä erilaiset.
Ihmiset ovat täysin yksilöllisiä. Elämme usein ristiriitaisissa tilanteissa pyrkiessämme sopeutumaan muihin yrittäen samalla olla oma itsemme. Tätä kuvaa seuraava esimerkki:
Päivähoidossa lapset oppivat, ettei ole aina edullista olla erilainen. Niin kummalliselta kuin se voikin tuntua asia ei välttämättä muutu aikuistuessamme. Eläessämme oman identiteettimme mukaisesti meillä on toisaalta riski periksi antamisesta ja toisaalta riski marginaaliin joutumisesta ja halveksituksi tai pahimmassa tapauksessa kiusatuksi tulemisesta. Ja tämä johtuu siitä, ettei meitä ymmärretä.
Joukkoon kuulumisen tarve ei koske ainoastaan työpaikkaa – meille käy samoin vuorovaikutuksessamme ystäviemme, lastemme ja kumppaniemme kanssa ja aina ihmisiä tavatessamme. Ihmiset harvoin arvostavat toisiaan automaattisesti siksi, että he ovat erilaisia. Yksilöllisyys pikemminkin erottaa ihmiset. Kun kenellä tahansa kahdella ihmisellä on hyvin erilainen tärkeysjärjestys, heille tuottaa vaikeuksia ymmärtää, miksi toinen ajattelee, tuntee ja toimii eri tavoin. Mitä enemmän jumiudumme omaan näkökulmaamme, sitä suurempi riski meillä on projisioida näkökulmamme kumppaneihimme, ystäviimme ja työtovereihimme. Uskomme, että “mikä on hyvää minulle, on hyvää muillekin”, mikä johtaa usein ristiriitoihin ja väärinymmärtämiseen.
Ihmiset, jotka tuntevat omat motiivinsa ja muiden motiivit ja ymmärtävät, ettei kumpikaan ole “parempi” tai “huonompi” kuin toinen, voivat tarjota valtavan määrän positiivisia impulsseja yhdessä elämiseen, yhdessä toimimiseen ja olemiseen. Tämä tieto opettaa meitä ennen kaikkea tunnistamaan ja hyväksymään muut sellaisina kuin he ovat ja pikemminkin arvostamaan eroavuuksia kuin tuomitsemaan heitä.
Motivaatiopsykologian seitsemän periaatetta
1. Universaalien tavoitteiden periaate
Tietyt tavoitteet ovat kaikille yhteisiä, ihmisluontoon kuuluvia. Näiden universaalien tavoitteiden kokemisen motivaatiota kutsutaan “sisäiseksi motivaatioksi” tai “perustarpeeksi”. Esimerkkejä universaaleista tavoitteista ovat muun muassa uteliaisuus, status ja järjestyksen tarve. Reissin 16 perustarpeen luettelo on ensimmäinen tieteellisesti johdettu ja validi universaalien tavoitteiden järjestelmä.
2. Sisäisen motivation periaate
Sisäisillä motiiveilla (perustarpeilla) on kaksi ominaisuutta: mitä halutaan, mikä on universaalia ihmisten motivaatiossa, ja miten paljon halutaan, mikä on yksilöllinen ominaisuus ihmisten motivaatiossa. Me kaikki haluamme samoja asioita – hyväksyntää, ymmärtämistä, elannon, jälkeläisiä, luonteen lujuutta, oikeudenmukaisuutta, vapautta, rakennetta, liikuntaa, pätevyyttä, seksiä, valmistautumista, joukkoon kuulumista, kunnioitusta, turvallisuutta ja voittamista – mutta emme samassa määrin. Kaikilla on nämä 16 perustarvetta, mutta yksilöt asettavat ne erilaiseen tärkeysjärjestykseen. Sitä, millaiseen tärkeysjärjestykseen yksilö asettaa 16 perustarvetta, kutsutaan Reiss Motivaation Profile® -motivaatioprofiiliksi. Se kertoo ihmisen persoonallisuuspiirteistä ja ydinarvoista.
3. Ihmissuhteissa yhteensopivuuden periaate
Ihmiset ovat luonnostaan motivoituneita tyydyttämään perustarpeitaan ihmissuhteissa. Pariskunnille, joilla on samantapaiset motivaatioprofiilit, on tyypillistä, että heillä on samanlaiset arvot. Niille, joiden profiilit ovat erilaiset, on tyypillistä, että heillä on vastakkaiset arvot, joista aiheutuu kiistoja ja riitoja.
4. Vahvojen perustarpeiden periaate
Vahvat perustarpeet motivoivat kiinnostusta monenlaisiin tyydytystä tuottaviin kohteisiin. Ihmiset, joilla on hyvä ruokahalu, syövät monenlaisia ruokia, uteliaat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan monenlaisista asioista ja romanttiset ihmiset ovat kiinnostuneita monista kumppaneista.
5. Neuvonnan / Valmennuksen periaate
Ihminen voi hyvin tärkeimpiä perustarpeitaan tyydyttävissä ihmissuhteissa sekä töissä että perhe-elämässä. On parempi mennä naimisiin oikeanlaisen ihmisen kanssa kuin tarvita neuvontaa oppiakseen tulemaan toimeen kumppaninsa kanssa.
6. Omien tärkeiden tarpeiden yliarvostamisen periaate
Usein ajattelemme, että omat arvomme ovat parhaat, eivätkä vain itsellemme, vaan kaikille. Käytämme “arkielämän tyrannian” taktiikkaa painostaaksemme muita muuttamaan tärkeysjärjestystään vastaamaan omaamme ajatellen, että se on heidän omaksi parhaakseen. Olemme luonnostamme suvaitsematon laji.
7. Tärkeämmän motiivin periaate
Persoonallisuuden muutos voi tapahtua vain, jos muutosta motivoivat perustarpeet ovat tärkeämmät kuin nykyisiä piirteitämme motivoivat perustarpeet. Usein näitä tärkeitä motiiveja on vähän, niitä ei ole lainkaan tai niitä ei pystytä soveltamaan käytäntöön. Tästä johtuen persoonallisuuden muuttaminen on vaikeaa.