Kirjoittaja: Päivi Mayor pohjautuen Jason Jonesin webinaariin ja Activator-kirjaan
Uusin neurotieteen tutkimus tarjoaa paljon tietoa siitä, miten aivot toimivat ja kuinka voimme optimoida suorituskykyä. Dr. Jason Jones, Activator-kirjan kirjoittaja ja organisaatiopsykologi oli webinaarivieraanamme tammikuussa 2024. Tässä artikkelissa vedämme yhteen webinaarin ja kirjan keskeisimpiä teemoja motivoivan johtamisen ja potentiaalin hyödyntämisen näkökulmasta.
Neurotieteessä ja suorituskyvyssä on kolme pääperiaatetta, jotka ohjaavat toimintaamme ja auttavat meitä myös johtamaan muita paremmin:
- Mielemme hallitsee aivojamme. Tietoisuuden ansiosta voimme itse määrittää, mitä ja miten haluamme ajatella ja käyttäytyä, eli aivot eivät hallitse meitä. Tämä on myös keskeinen osa Steven Reissin 16 elämän perustarpeen teoriaa.
- Neuroplastisuus: Aivomme muovautuvat ja muuttuvat sen perusteella, mitä ajattelemme ja miten toimimme. Neurogeneesia eli uusien hermosolujen syntyä tapahtuu koko elämän ajan, mikä on tiedetty vasta noin 20 vuotta.
- Epigenetiikka on uusin tutkimusalue. Meillä on geenejä, jotka ohjaavat ajatteluamme ja alttiuttamme sairastua. Epigenetiikka antaa meille mahdollisuuden ymmärtää mm. sitä, miten voimme kytkeä geneettisen koodimme päälle ja pois päältä käyttäytymisemme avulla.
Ihmisten aivot on kytketty muodostamaan sosiaalinen yhteys muihin ja voimme tutkimusten mukaan menestyä erityisen hyvin vain, jos olemme yhteydessä muihin (ns. ”Social Brain”). Kukaan ei ole parhaimmillaan yksin ollessaan. Sitoutuminen muihin ja heidän tukensa parantavat motivaatiota ja suorituskykyämme. Kyse on syvemmästä yhteydestä kuin pelkästä sosiaalisten kontaktien tarpeen tyydyttymisestä. Toisaalta Ihmisillä, joilta puuttuu hyvä sosiaalinen tuki, on usein monia psyykkisiä ongelmia.
Aivot voivat ”syttyä” muiden ihmisten läsnäollessa tietyissä tilanteissa. Et voi motivoida ketään, mutta voit luoda ympäristön, jossa hänen aivonsa voidaan ”saada loistamaan”, mikä parantaa aivojen toimintaa. Tutkimusten mukaan positiiviset vuorovaikutustilanteet esihenkilön kanssa aktivoivat aivojen alueita, kun taas negatiiviset vuorovaikutukset deaktivoivat niitä. Kun olemme vaativia, hallitsevia tai mikrojohtavia, aivojen toiminta monilta osin ”sammuu”. Myös resilienssi tulee esiin tässä. Mitä enemmän harjoitamme kiitollisuutta, sitä enemmän näemme maailmaa positiivisuuden ja kiitollisuuden näkökulmasta.
Jonesin kehittämä ”aktivaattori” (activator) -termi viittaa johtajaan, joka on tietoinen näistä neurotieteen uusimmista tutkimustuloksista ja suorituskyvyn uusimmasta tieteestä ja ja joka pyrkii omalla toiminnallaan tietoisesti sytyttämään tiimiläistensä aivoja positiivisesti parantaakseen heidän suorituskykyään. Aivojen aktivointi tapahtuu tarkoituksellisen vuorovaikutuksen ja kokemusten kautta ihmisten kanssa.
Toisaalta, kun johtaja uhkailee, valvoo tai mikromanageroi muita, aivoissamme virittyy helposti taistelu- tai pakenemistoiminto. Tästä seuraa pelkoa, vihaa, menetyksen kokemusta ja hämmennystä. Neurokemiallisesta näkökulmasta tällainen toiminta laukaisee adrenaliinin ja kortisolin vapautumisen. Liian suuri määrä näitä hormoneja pitkän ajan kuluessa ei ole terveellistä. Myöskään palkitseminen ei suoraan kohdistu aivojemme uloimpaan harmaaseen alueeseen, vaan ”nisäkäsaivoihin”, mihin perustuu esimerkiksi eläinten kouluttaminen positiivisten palkkioiden avulla. Tämä ei kuitenkaan ole kovin pitkäkestoinen tapa motivoida ihmisiä.
Kestävän motivaation kannalta on olennaisinta kohdistaa huomio aivokuoressa syntyviin arvoihin ja merkityksellisyyden kokemuksiin. Juuri tässä Reissin teoria ja 16 elämän perustarvetta ovat erityisen olennaisia. Motivoinnin ”salainen yhdistelmä” on tarkoituksemme ja arvojemme ymmärtäminen ja kuinka yhdistää ne tehtäviimme. Positiivinen motivaatio sisältää voimaantumista, avoimuutta, toivoa, jännitystä ja positiivista energiaa. Dopamiini on hormoni, joka liittyy motivaatioon ja ennakointiin. Oksitosiini vahvistaa tätä kokemusta, mikä edelleen lisää tällaisen käyttäytymisen todennäköisyyttä.
Jones kuvaa motivaation sisäisiä ja ulkoisia mekanismeja (kuva 1). Motivaation sisäinen mekanismi on psykologinen ja fysiologinen. Fysiologiseen kuuluu mm. terveys, ikä, hormonitaso ja muut fysiologiseen hyvinvointiin, jaksamiseen ja suorituskykyyn liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat myös motivaatioon. Psykologisia tekijöitä ovat ”sisäiset arvot” eli Reissin tutkimusten mukaiset 16 perusmotiivia.
Ulkoisiin mekanismeihin kuuluvat ympäristötekijät ja kulttuuri, joihin vaikuttaa vuorovaikutus ihmisten kanssa, standardit, organisaation tavoitteet, arvot ja toimintatavat. Jones on luonut näitä tekijöitä kuvaamaan akronyymin ”FRAME”, joka koostuu seuraavista sanoista: F – Freedom (vapaus), R – Relationships (Ihmissuhteet), A – Ability (Kyvykkyys), M – Meaning (merkityksellisyys) ja E – Energy (energia). Nämä on johdettu ja laajennettu Deci ja Ryanin itsemääräämisteoriasta, tehden siitä käytännöllisemmän. Ympäristöjen, kulttuurien ja ihmissuhteiden rakentamista tukee Flow-teoria (Ability), johon liittyy haastamista ja taitojen käyttöä. Merkityksen kokemus liittyy vahvasti ihmisen sisäisiin psykologisiin arvoihin ja tarpeisiin. Positiivinen energia ”tarttuu” ihmisestä toiseen ja sen taso vaikuttaa ihmisen näkökulmaan ja aivojen toimintaan.
Kuvan keskellä on tietoinen aktivointi, joka yhdistää nämä sisäiset ja ulkoiset mekanismit suorituskyvyn parantamiseen. Aktivaattori yhdistää ihmisiä, valmentaa heitä ja vahvistaa positiivista kulttuuria. Englanniksi näistä sanoista (connecting, coaching ja culturing) käytetään -ing päätettä kuvaamaan sitä, että näiden käytäntöjen on oltava jatkuvia, ja johtajien on harjoitettava niitä joka päivä.
Yhteyden muodostamiseen (connecting) kuuluu luottamuksen kasvattaminen ihmissuhteiden kautta. Neurotieteen sosiaalinen aivotutkimus osoittaa, kuinka hallitsemme suhteita ja pidämme yhteyttä muihin myös kielen ja kehonkielen lisäksi. Tulevaisuudessa saatamme kommunikoida suoraan sähköisten aivoimpulssiemme kautta ja aikomustemme avulla. Pelkästään läsnäolomme muiden ihmisten kanssa voi olla tällaista viestintää. Tutkimus osoittaa, että kun kättelemme jotakuta, kosketamme usein kasvojamme jälkeenpäin ja alitajuisesti tarkistamme hänen hormonirakenteensa määrittääksemme, voimmeko luottaa kyseiseen henkilöön vai emme. Tiedämme myös, että korkeammat testosteroni- tai estrogeenitasot voivat vaikuttaa ihmisiin.
Erilaiset aktivointisanat kasvattavat motivaatiota ja suorituskykyä. Sekä negatiivisilla että positiivisilla sanoilla voi olla merkittävä vaikutus. Johtajan kannattaa integroida positiivisia ja tunneperäisiä aktivointisanoja viestintään, kuten ”yhteistyö”, ”hyvä suorituskyky”, ”sitoutuminen”, ”syvällisyys” ja ”keskittyminen”.
Valmentamiseen (coaching) kuuluu suorituskyvyn edistäminen ”rakenteen ja sydämen” avulla. Kyse on tuloksista huolehtimalla ihmisistä. Miten johdamme oikeilla odotuksilla ja kannustavalla palautteella? Menestysvalmentajat aktivoivat aivojen alueita, jotka ovat vastuussa visiosta, motivaatiosta, positiivisista tunteista, sosiaalisesta yhteydestä ja stressin vähenemisestä. Oikein tehtynä valmennus on erittäin tehokasta. He auttavat ihmisiä näkemään ja kokemaan, mitä heitä motivoi ja miten nämä sisäiset arvot yhdistetään työhön ja tavoitteisiin. Esimerkiksi vahva järjestyksen tarve voidaan liittää prosesseihin, uteliaisuus uuden oppimiseen ja sen jakamiseen, esteettisyys tuotteen estetiikkaan.
Positiivisen kulttuurin vahvistaminen (culturing) lähtee korkeiden standardien asettamisesta ja seuraamisesta. Tässä ”sosiaaliset aivot” ovat erittäin tärkeässä roolissa. Ihmiset haluavat työskennellä sellaisessa ympäristössä, jossa he voivat menestyä ja jossa onnistuminen edellyttää sekä yksilön että ryhmän panosta. Organisaation kulttuuri voidaan kuitenkin helposti nähdä kaoottisena, koska olemme kaikki erilaisia. Reissin tutkimus hyödyntää jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta. Kun korostamme eroja ja myös tarpeiden monimuotoisuutta vahvuutena, saamme ihmiset toimimaan yhteen. Kulttuurin vahvistamiseen liittyy myös tarinoiden käyttö aivojen aktivoimisessa. Tarinat kohottavat mielikuvitustamme ja yhdistävät ihmiset heidän luontaisiin arvoihinsa.
Tästä pääset katsomaan Dr. Jason Jonesin koko (englannin kielisen) webinaarin tallenteelta (kesto n. 1 tunti): The New Science of Performace: The neuroscience of Leadership and Motivation
Artikkelin kirjoittaja Päivi Mayor (KTT) on johtamisen lehtori Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Motivaatiotalon perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.
