Tiivistelmä Pilvi Peltomaan RMP joukkueurheiluvalmennuksessa -artikkelista
Pilvi Peltomaan (FM, KM, opinto-ohjaaja, psyykkinen valmentaja (UPV sert., Psykologiliitto), neuropsykiatrinen valmentaja, sertifioitu RMP- ja RSMP-motivaatiovalmentaja) artikkelissa tarkastellaan RMP:n käyttöä urheiluvalmennuksessa perustuen hänen tekemäänsä empiiriseen pientutkimukseen neljässä eri lentopallojoukkueessa.
Pientutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko Reiss Motivation Profile® -työkalun käyttö tuoda lisäarvoa urheiluvalmentajan pelaajatuntemukseen ja pelaajien itsetuntemukseen sekä voiko sen avulla suunnata harjoitusohjelmia, vuorovaikutusta ja peluutusta yksilölliset eroavaisuudet huomioiden.
Artikkelissa kuvataan sitä, millaisella prosessilla Peltomaa selvitti RMP-työkalua hyödyntäen tutkimuksensa kohteena olevien joukkueiden motivaatiotekijöitä, millaista hyötyä joukkueiden valmentajat kokivat saavansa valmennustyön tueksi sekä millaisia havaintoja ja johtopäätöksiä hän tutkimuksensa päätteeksi teki.
Yhdeksi esimerkiksi Peltomaa nostaa valtamotiivin erityisesti kapteenivalintaan liittyen. Kapteenivalinnalla motiiviperustein on tutkimuksen mukaan merkitystä myös pelisuorituksiin. Kapteeniksi saatetaan valita taidollisesti erinomainen pelaaja, joka ei kuitenkaan halua toimia siinä roolissa. Hänellä on matala vallan tarve, ja kapteenina toimiminen häiritsee hänen omaa pelisuoritustaan. Korkean vallan tarpeen omaavat pelaajat puolestaan saavat selvästi lisää virtaa omaan pelaamiseen kapteeniroolistaan ja se motivoi heitä antamaan itsestään vielä enemmän pelitilanteissa.
Toisena esimerkkinä Peltomaa mainitsee artikkelissaan harjoitusohjelmien yksilöllisen suuntaamisen kunnia-, riippumattomuus- ja järjestysmotiivia hyödyntäen. ”Pelaajille, joilla on korkea järjestys ja mahdollisesti suhteellisen matala riippumattomuus pitää luoda tarkat harjoitusohjelmat, joita he noudattavat. Kunniamotiivi saattaa kertoa siitä, miten todennäköisesti pelaaja annettua ohjetta valvomatta toteuttaa. Matalan kunnian pelaajat tekevät sitä todennäköisesti enemmän omannäköisesti, kun taas vastakohdat todennäköisesti toteuttavat sitä pilkun tarkasti. Siksi tällaisille pelaajille ei voi tehdä suurpiirteisiä omantunnon mukaan toteutettavia ohjeita, koska heillä on tarve toteuttaa niitä juuri niin kuin ne on tehty. Korkean riippumattomuuden omaavat pelaajat sen sijaan turhautuvat hyvin todennäköisesti kahlitseviin ohjelmiin, jotka eivät anna tilaa luovuudelle ja oman fiiliksen mukaan toteuttamiselle.”
Kolmanneksi esimerkiksi Peltomaa nostaa sosiaalisten kontaktien tarpeen peliin valmistauduttaessa. Toiset haluavat keskittyä peliin yksin omassa rauhassa ”napit korvilla”. Toiset taas valmistautuvat mieluummin yhdessä muiden kanssa. Tällaisessa tilanteessa valmentajalta huonoin mahdollinen toimi olisi vaatia kaikkia esimerkiksi lämmittelemään ja valmistautumaan peliin yhdessä ja samalla tavalla”, Peltomaa kirjoittaa.
Erään Peltomaan tutkimukseen kuuluvan valmentajan mukaan kaikkein hyödyllisin tieto pelaajasta valmentajalle on hyväksynnän tarpeen ymmärtäminen. ”Korkean hyväksynnän motiivin omaavalle pelaajalle palautteen antaminen on kaikkein tärkein asia. Millaista palautetta annat, koska, miten ja miksi? Korkean hyväksynnän omaava pelaaja kaipaa positiivista palautetta, hänellä on tarve virheettömyyteen jopa siinä määrin, että on helpompi antaa periksi kuin epäonnistua. Tällaiselle pelaajalle kesken pelin huudettu negatiivinen palaute voi lukita pelaajan kokonaan. Mitä korkeammalla tasolla pelataan ja mitä merkittävämmäksi tulevat esimerkiksi katsomosta tuleva huutelu, lehtikirjoittelu tai sometekstit, sitä hankalampi korkean hyväksynnän motiivi on. Toisaalta virheenkin jälkeen valmentajilta tai pelikavereilta tuleva kannustus on kokemuksen mukaan avannut pelaajaa huomattavan nopeasti takaisin peliin. Matalan hyväksynnän pelaaja puolestaan voi toisaalta olla ulospäin hyvinkin itsevarma, mutta hän ei ehkä ollenkaan huomaa, ettei itse asiassa voikaan hoidella kaikkia asioita. Itsevarman pelaajan voi olla vaikea motivoitua myös ennakolta heikompaa vastustajaa vastaan tai hän ei ehkä harjoittele kylliksi ajatellessaan jo valmiiksi olevansa loistava.”
Yhteenvetona RMP:n käytöstä osana urheiluvalmennusta Peltomaa tulee oman tutkimuksensa osalta siihen tulokseen, että ”kaikkien osapuolten ymmärrys toisiaan ja toisen ajatuksia kohtaan lisääntyi. Sen saattoi havaita tavasta, jolla pelaajat ja valmentaja kommunikoivat tunteistaan eri tilanteissa. Profiilin tulokset antoivat sillan keskustella asioista, jotka muuten tuntuisivat vaikeilta ottaa puheeksi. (…) Työkalun etuna pidän juuri sitä ajatusta, että kukaan ei tulkitse sinua, vaan sinä johdat prosessia koko ajan omien ajatustesi ja tunteidesi kautta. Harrastuksissa aikaresurssi on aina myös läsnä ja kokemukseni mukaan tämän työkalun kautta päästään keskustelussa hyvin lyhyellä aikajänteellä kiinni keskeisiin ajatuksiin.”
Lataamalla koko artikkelin pääset tutustumaan tarkemmin myös siihen, millaisella menetelmällä Peltomaa RMP-työkalua hyödynsi joukkueiden valmennuksessa sekä millaisia haasteita hän näkee työkalun käytön mahdollistamisessa suomalaisessa urheiluvalmennuksessa.
Pääset tästä lataamaan koko Peltomaan artikkelin ”Reiss Motivation Profile® eli RMP joukkueurheiluvalmennuksessa – case naislentopallo”
