Alkuperäisen jutun kirjoittanut: Maggi M. Reiss, M.A. Toimitusjohtaja, IDS Publishing Corporation, USA.
Käännös: Kirsi Manelius
David Laughlin, Ph.D. ja Rainer Meisterjahn, Ph.D. Courtex Performance -organisaatiosta (www.CourtexPerformance.com) käyttivät Reiss Motivation Profile® for Sports -arviointityökalua (*) arvioidakseen 152 huippukoripalloilijaa. Näihin pelaajiin kuului ammattilaisurheilijoita National Basketball Association (NBA) -joukkueista ja lisäksi sekä yliopisto- että kansainvälisiä pelaajia, joita tullaan todennäköisesti valitsemaan NBA-joukkueisiin. Näiden pelaajien RMP-profiilien tuloksia verrattiin eri aloja edustavien 79 888 yksilön tuloksiin ja vertailun perusteella pystyttiin tunnistamaan, kuinka huippu-urheilijat eroavat motiiviensa osalta muusta väestöstä.
(*) Suomessa on RMP-työkalusta käytössä toistaiseksi Reiss Motivation Profile® for Business -versio, jonka väittämät ja motiivit ovat samat kuin kaikissa RMP-versioissa. Sports-versio eroaa siitä saatavan kirjallisen raportin osalta Business-versiosta ja sen käyttöön ottaminen Suomessa riippuu urheilukäytön kysynnän kehittymisestä.
Käytetty menetelmä
152 huippu-urheilijan pistemäärää verrattiin 152:n satunnaisesti edellä mainituista 79 888 yksilöistä valitun henkilön tuloksiin – ei kerran, ei kahdesti, vaan 500 000 kertaa! Tutkimuksessa etsittiin erityisesti mahdollisia eroja keskiarvoissa ja keskihajonnoissa urheilijoiden ja satunnaisesti valittujen yksilöiden pistemäärien välillä jokaisen 16 perustarpeen osalta.
Tulokset
Taulukossa 1 esitetään huippu-urheilijoiden ja muun väestön keskiarvojen erot kunkin 16 perustarpeen kohdalla. Isoilla kirjaimilla on kirjoitettu ne motiivit, joiden osalta havaittiin merkitseviä eroja eli:
TAULUKKO 1
Ei ole yllättävää, että Fyysinen aktiivisuus oli motiivi, joka erotti voimakkaimmin huipputason koripalloilijat muusta väestöstä. Pelaajien keskimääräinen arvo Fyysisen aktiivisuuden osalta oli 12.95 pistettä korkeampi kuin koko väestön keskiarvo, mikä osoittaa, että urheilijat nauttivat fyysisestä aktiivisuudesta ja arvostavat lihasten käyttöä paljon enemmän kuin keskivertoihmiset.
Hyväksyntä-motiivi erotti myös voimakkaasti näitä kahta ryhmää toisistaan. Verrattuna väestöön yleisesti urheilijat saivat keskimäärin 7.99 pistettä vähemmän Hyväksyntä-motiivista, mikä viittaa siihen, että huippu-urheilijat ovat paljon itsevarmempia kuin ihmiset yleensä.
Muuhun väestöön verrattuna huippupelaajilla oli keskimääräistä korkeammat pisteet Idealismi-, Perhe-, Kunnia- ja Uteliaisuus-motiiveissa sekä huomattavasti alhaisemmat keskiarvot Riippumattomuuden ja Sosiaalisten kontaktien tarpeiden suhteen. Koska koripallo on joukkuelaji, on ymmärrettävää, että huippukoripalloilijoilla on matala Riippumattomuuden tarve. Joukkuelajin pelaajalle on luontevaa olla riippuvainen toisista sen sijaan, että hän pyrkisi olemaan mahdollisimman riippumaton muista. Koripallossa on normaalia heittää pallo vapaana olevalle pelaajalle ja luottaa siihen, että tämä heittää korin.
Taulukossa 2 verrataan huippupelaajien ja muun väestön saamien pisteiden hajontaa heitä erottavien kahdeksan motiivin suhteen. Esimerkiksi pelaajien pisteiden keskihajonta Hyväksyntä-motiivin osalta poikkesi merkittävästi muuhun väestöön verrattuna ja osoitti paljon vähemmän vaihtelua tämän motiivin pisteissä.
TAULUKKO 2
Huippupelaajien pisteissä oli muuta väestöä vähemmän hajontaa kaikkien näitä kahta ryhmää erottavien kahdeksan motiivin osalta, Sosiaaliset kontaktit -motiivia lukuun ottamatta. Toisin sanoen kaikkien muiden motiivien pistemäärät tätä yhtä motiivia lukuun ottamatta olivat tiukasti keskiarvon ympärillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pelaaja, jonka saama tulos ei asetu tälle kapealle alueelle tietyn motiivin osalta, voidaan nähdä poikkeavana. Esimerkiksi, jos pelaajan Perhe-motiivi on matala, useimmat muut joukkueen pelaajat pitävät tätä pelaajaa erilaisena tämän tarpeen suhteen.
Soveltaminen
Ammattilais- ja yliopistojoukkueiden koripallovalmentajat voivat hyötyä RMP® for Sports -arviointityökalusta tunnistaakseen pelaajiensa motiiveja esimerkiksi yhteisen joukkuekulttuurin luomiseksi. Tieto siitä, kenellä on muista urheilijoista selvästi poikkeavia tarpeita ja arvoja, voi auttaa tunnistamaan, ymmärtämään ja ratkaisemaan mahdollisia ristiriitoja urheilijan ja hänen joukkuetovereidensa kanssa.
Lue alkuperäinen blogikirjoitus: How Do Elite Athletes Differ from the General Population?
Lisää motivaatioaiheisia blogi-kirjoituksia The Science of Motivation® -sivustolla: https://blog.reissmotivationprofile.com/