Kirjoittaja: FT Jody Simpson
Tekstin suomennos: Riitta Pulkkinen
Ihmisten tullessa yhä tietoisemmiksi koronaviruksen vaikutuksista he stressaantuvat ja opettelevat selviytymään arkielämänsä muutoksissa yrittäen löytää uuden ”normaalin”. Mediassa on kuvattu joidenkin sellaisten äärimmäisten käyttäytymistapojen ilmenemisestä kuten ruuan ja paperi-, siivous- ja puhdistustuotteiden hamstrausta. Jotkut taistelevat viimeisestä vessapaperipakkauksesta, jotkut hamstraavat siivous- ja puhdistustuotteita, joita he sitten yrittävät myydä korkeilla hinnoilla. Miten me voimme psykologisesti ymmärtää äärimmäisiä käyttäytymistapoja, joita olemme nähneet tämän kriisin aikana?
Professori Steven Reiss teki uraauurtavaa tutkimustyötä, jonka tuloksena syntyi hänen ihmisten motivaation 16 perustarpeen teoriansa. Lukuisten itsenäisten tutkijoiden validoiman teorian avulla voidaan selittää näitä ihmisissä kriisin aikana ilmeneviä äärimmäisiä käyttäytymistapoja.
Reissin teorian mukaan 16 perustarvetta motivoivat meitä kaikkia. Tärkeysjärjestys, johon me asetamme kunkin näistä perustarpeista, tekee meistä yksilöitä. Yksi perustarpeista on esimerkiksi sosiaalisten kontaktien tarve. Jotkut ihmiset (esim. ekstrovertit) arvostavat suuresti sosiaalisia kontakteja, kun taas toisille (introverteille) ei ole suurta merkitystä sillä, että he voivat viettää aikaa vertaistensa, omaan viiteryhmäänsä kuuluvien ihmisten kanssa. Reiss kehitti psykologisen motivaatioprofiilin, Reiss Motivation Profile® (RMP), joka mittaa yksilöllisiä eroja 16 perustarpeen tärkeysjärjestykseen asettamisessa. RMP:n avulla saamamme tieto voi auttaa meitä oivaltamaan, miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin he käyttäytyvät.
Tässä on yksi reaaliaikainen esimerkki erilaisista tavoista, joilla ihmiset pyrkivät tyydyttämään perustarpeitaan. Perheen äskettäisellä hiihtokeskuslomalla rinteet suljettiin odottamatta heidän 8-päiväisen matkansa kolmantena päivänä, jonka vuoksi he joutuivat vapaaehtoiseen karanteeniin, joka piti viettää pienessä lomamökissä. Kahdella perheenjäsenellä on vahva fyysisen aktiivisuuden tarve, joka on yksi Reissin tutkimuksessa tunnistetuista 16 perustarpeesta. Ei ole yllättävää, että nämä kaksi perheenjäsentä kokivat istuskelun mökissä hyvin epämukavaksi, mikä sai heidät joka päivä tekemään retkiä yksinään. Kahdelle muulle perheenjäsenelle, joilla on heikko fyysisen aktiivisuuden tarve, ei tuottanut mitään vaikeuksia istua sohvalla TV-ohjelmia katsellen. ”En pysty istumaan paikallani enää, lähden kävelylle,” toinen retkeilijöistä sanoi kokiessaan äärimmäistä turhautumista lihastensa käytön puutteen vuoksi. Toinen televisiota tyytyväisenä katsovista vastasi tähän: Ok, pidä hauskaa ja ole varovainen.”
Mielenrauhan tarve, joka on henkilökohtaisen turvallisuuden tarvetta, on myös yksi Reissin tunnistamista perustarpeista. Joutuessaan rajoittamaan elämäänsä mökkiin ne perheenjäsenet, joille tämä tarve on hyvin tärkeä, etsivät huolestuneina tietoa epidemian leviämisestä ja ilmaisivat usein hyväksyntäänsä, kun hallitus määräsi toimenpiteitä loiventaakseen koronaviruksen tartuntahuippua. Onneksi muille perheen jäsenille, yksi heistä, jolla on vahva Reissin tunnistamiin perustarpeisiin kuuluva keräämisen/säästämisen tarve, oli tuonut paljon ylimääräisiä ruokatarvikkeita ja paperituotteita mukaan lukien tällä hetkellä kallisarvoisinta – vessapaperia. Reissin tunnistamiin perustarpeisiin kuuluvan idealismin vahva tarve motivoi joitakin perheenjäseniä harkitsemaan rahan lahjoittamista kampaajalleen, joka todennäköisesti kärsi suhteettoman paljon suhdanteen kääntymisestä laskuun, kun hänellä oli jo ennestään pienet tulot.
Tämän esimerkin perheenjäseniä motivoi luonnollinen tarve tyydyttää omia voimakkaimpia perustarpeitaan ja käyttäytymään tavoilla, jotka ovat heidän tärkeimpien ydinarvojensa mukaisia. Jokaisen ihmisen käyttäytyminen oli ”normaalia”, kun sitä ajatellaan tästä näkökulmasta.
Koska olemme tyytyväisempiä pystyessämme tyydyttämään omat tärkeimmät tarpeemme toiminnassamme, uskomme, että muutkin ihmiset olisivat onnellisia, jos he toimisivat meidän tavallamme. Reiss käyttää tästä termiä ”self-hugging” (itsensä halaaminen), joka viittaa taipumukseemme ajatella, että meidän arvomme – se mihin tärkeysjärjestykseen asetamme perustarpeemme – on paras, eikä vain meille vaan kaikille. Reiss nimesi tämän taipumuksemme yrittää saada muita muuttamaan arvojaan ”arkielämän tyranniaksi”. Ajattelemme, että jos tekisit minkä minä tiedän toimivan, olisit yhtä onnellinen kuin minä.
Reissin motivaatioteoriassa käsitellään, mitä ihmisille tapahtuu, kun he kokevat stressiä. Reissin mukaan stressaavat tilanteet todennäköisesti tekevät yksilön voimakkaimmat tarpeet entistäkin voimakkaammiksi. Esimerkiksi keräilijästä tulee hamstraaja. Alla on muutamia esimerkkejä siitä, miten Reissin teoria selittää joitakin äärimmäisten käyttäytymistapojen ilmenemisiä, joita on havaittu tämän nykyisen kriisin aikana. Stressaavissa tilanteissa voi käydä näin:
- Ihminen, jolla on vahva keräämisen/säästämisen tarve ja jolle on tyypillistä pitää hyvä varmuusvarasto, saattaa ryhtyä hamstraamaan liiallisia määriä elintarvikkeita ja muita tuotteita.
- Ihminen, jolla on heikko kunniamotiivi ja jonka Reiss määrittelee tavoitehakuiseksi ihmiseksi, voi toimia itsekkäästi ja saattaa ryhtyä keinottelemaan.
- Aggressiivisuuteen taipuvaiset ihmiset (ne, joilla on vahva koston/voittamisen tarve RMP:ssä) saattavat työntyä väkisin kassajonossa etuilleen edelle.
- Ihminen, jolla vahva perhemotiivi, saattaa alkaa pitää päivittäin yhteyttä laajennetun perheensä jäsenten kanssa, joiden kanssa hän normaalisti juttelee vain viikoittain.
- Ihminen, jolla on vahva järjestyksen tarve, minkä Reiss määrittelee rakenteen ja vakauden tarpeeksi, saattaa entistäkin tiukemmin pyrkiä noudattamaan päivittäisiä rutiinejaan.
- Ihmiset, joilla on vahva idealismimotiivi, saattavat suostua lähes kaikkiin hyväntekeväisyystarkoituksessa tehtyihin lahjoituspyyntöihin ja saattavat rohkaista myös muita tekemään samoin.
- Riskinottaja (ihminen, jolla on heikko mielenrauhan tarve RMP:ssä) saattaa lyödä täysin laimin neuvot sosiaalisen etäisyyden pitämisestä riippumatta siitä, miten suuri tarve hänellä olisi siihen iän tai terveystilan (riskiryhmään kuulumisen) perusteella.
- Ihminen, jolla on vahva tarve ymmärtää (Reissin uteliaisuusmotiivi) saattaa käyttää tuntikausia pandemian analysoimiseen.
- Ihminen, jolla on heikko fyysisen aktiivisuuden tarve saattaa tulla yhä laiskemmaksi liikkumaan.
Taipumuksemme yliarvostaa omia tärkeitä tarpeitamme ja syyllistyä arkielämän tyranniaan johtaa helposti ristiriitatilanteisiin, jotka johtuvat arvojemme erilaisuudesta. Reiss korosti, miten tärkeää on ymmärtää, että meidän arvomme saattavat olla erilaisia kuin muiden arvot. Hän kannusti olemaan suvaitsevainen ja ymmärtämään paremmin muita ihmisiä, joilla on erilaiset arvot kuin meillä. Tämä voi olla erityisen tärkeää stressaavina aikoina.
Nykyisen kriisin aikana ilmenevät äärimmäiset käyttäytymistavat eivät ole ainoastaan ymmärrettäviä, vaan myös ennustettavia. Kuten yleensäkin, ihmiset pyrkivät tyydyttämään tärkeimpiä tarpeitaan. Pandemian aiheuttaman stressin vuoksi ne tavat, joilla he tämän tekevät, saattavat olla entistä radikaalimpia.
© Copyright 2020, FT Jody Simpson.