Kirjoittaja: Hanna Partanen
Miksi jokin tilanne ahdistaa? Miksi joudun ristiriitaan muiden ihmisten kanssa? Sulkavan lukiossa opetetaan tänä syksynä abeille metodia, joka parantaa itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja. Metodi on niin vaikuttava, että viime kevään aikana myös kaikki lukion opettajat kävivät sen läpi.
Miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat, ja miten heidän käytöstään voisi ymmärtää paremmin? Tämä kysymys ajoi yhdysvaltalaisen psykologian ja psykiatrian professorin Steven Reissin tutkimaan ihmisten perustarpeita. Hän löysi 16 perustarvetta, jotka pohjimmiltaan motivoivat ihmisiä tekemään valintoja. Niiden pohjalta hän kehitti Reiss motivaatioprofiilin eli RMP:n. Nuorille on kehitetty oma versio, RSMP.
Tänä syksynä Sulkavan yhtenäiskoulun opinto-ohjaaja Minttu Karjalainen alkoi opettaa metodia abeille. RSMP-metodin valmentajaksi viime vuonna kouluttautunut Karjalainen uskoo siitä olevan paljon hyötyä lukion kolmosille, joiden on pian valittava, mille alalle he lähtevät kouluttautumaan.
– Myös meidän opetussuunnitelmamme velvoittaa oman hyvinvoinnin rakentamiseen sekä ihmisyydessä ja empatiakyvyssä kasvamiseen. Ne kasvavat silloin, kun ymmärtää paremmin itseään ja muita.
Huomio perustarpeisiin
Abit pääsivät tekemään itsestään motivaatioprofiilin, jonka tuloksia käytiin yhdessä luokan kanssa läpi. Karjalainen oli tehnyt jumppasaliin janan, ja jokaisen perustarpeen kohdalla oppilaat asettuivat janalle sen mukaan, onko heillä kyseinen tarve korkealla vai matalalla.
Esimerkiksi jos vallan perustarve on korkealla, ihminen motivoituu siitä, että hän pääsee vaikuttamaan muihin, saavuttamaan päämääriä ja johtamaan. Jos se taas on matalalla, ihminen voi ahdistua joutuessaan johtamaan. Hän antaisi mieluummin muiden tehdä päätökset.
– Uteliaisuuden perustarve taas johtaa siihen, että ihminen hankkii mielellään tietoa, vaikka siitä ei olisikaan konkreettista hyötyä. Jos uteliaisuuden perustarve on matala, ihminen hankkii tietoa vain päämääriensä saavuttamiseksi.
Jos fyysisen aktiivisuuden perustarve on korkea, saa ihminen nautintoa kehonsa liikuttamisesta. Ikiliikkujan voi olla vaikea ymmärtää ihmistä, jolla sama perustarve on matala, ja joka siksi saa nautintoa paikallaan olosta. Vastakkaisten perustarpeiden törmätessä voi syntyä ristiriitoja tai muutospainetta, joka voi ajaa ihmisen kieltämään perustarpeensa.
– Jos omia perustarpeitaan tukahduttaa tai niitä ei pääse toteuttamaan, seurauksena voi olla ahdistusta tai jopa masennusta, selittää Karjalainen.
Silloin olisi hyvä ymmärtää, mikä perustarve nyt jää täyttymättä. Perustarpeiden tunnistaminen auttaa sekä tuottamaan iloa ja rauhallisuutta omaan elämään, myös motivoimaan itseään tekemään asioita.
– Nyt kun teillä on tulossa ylioppilaskokeet, voisitte motivoida itseänne huomioimalla perustarpeitanne esimerkiksi valmistamalla herkullista ruokaa, jos perustarpeena on esimerkiksi syöminen, Karjalainen ohjeistaa.
Konfliktinratkaisutaidot kasvavat
Abit tuntuivat heti ymmärtävän, mistä oli kyse. Keskustelu kävi vilkkaana siitä, miksi kaveri oli jonkin perustarpeen kohdalla ihan toisessa päässä janaa.
Välillä kuului hihkaisu, kun oppilas tajusi, että vastakkaisista perustarpeista syntynyt ristiriita onkin ollut monien luokkahuoneessa syntyneiden kinastelujen takana. Karjalaisen kanssa käytiin läpi sitä, miten tilanteissa voisi jatkossa toimia toisen perustarpeita kunnioittaen.
– Tärkeintä on ymmärtää, että toisella ihmisellä on erilaiset perustarpeet kuin itsellä. Hän ei mahda sille mitään, vaan pyrkii toimimaan niiden mukaan. Ne ovat myös yhtä arvokkaita arvoja kuin omani.
Arvotyranni on ihminen, joka ei hyväksy toisen perustarpeita, vaan yrittää muuttaa niitä samanlaisiksi kuin omansa.
– On tyypillistä ajatella, että omat perustarpeemme ovat ne parhaat, ja että toisten kannattaisi muuttua samanlaiseksi. Se on kuitenkin illuusio.
Itseymmärrys lisääntyy
17-vuotiasta Erika Pajarista metodi on auttanut ymmärtämään itseään.
– On tosi hienoa, kun miettii joitain kiperiä tilanteita kaverisuhteissa ja ymmärtää, miksi itse reagoin jollain tietyllä tavalla.
Pajarinen huomasi RSMP-kartoituksessa esimerkiksi sen, että hänellä on korkea tarve mielenrauhalle. Sellaisella ihmisellä stressi voi alkaa oireilla kehossa.
– Minulla se näkyy esimerkiksi siinä, että saan helposti päänsärkyjä ennen kokeita.
Syksyllä Pajarinen aikoo kirjoittaa ruotsin, matematiikan ja psykologian. Loput aineet jäävät keväälle. Jatko-opinnot ovat vielä auki, mutta perustarvekartoitus on auttanut vahvistamaan suuntaa.
– Haluaisin tehdä jotain ihmisläheistä työtä. Haluaisin myös päästä vaikuttamaan. Mikään toimistotyö ei ole minua varten.
Pajarisen mukaan perustarpeiden kartoittamisesta voisi olla hyötyä myös nuorten vanhemmille.
– Varmasti jokainen tämän ikäinen ottaa vielä yhteen vanhempien kanssa, välillä aika rajustikin. Perustarpeita kartoittamalla voisi alkaa ymmärtää, mistä ristiriidat juontavat juurensa.
Työkaluja kaikille lukiolaisille
Karjalainen on ollut tyytyväinen nuorten suhtautumiseen.
– Osalle prosessi on ollut hyvin merkityksellinen kokemus, että tulee nähdyksi ja kuulluksi. He eivät ole ehkä itsekään kaikkea huomanneet itsestään, tai eivät ole osanneet sanottaa.
Tänä vuonna Sulkavan lukiossa käydään RSMP-metodi läpi jokaisen lukiolaisen kanssa.
– Haluamme alkaa hyödyntää tätä yhä enemmän opetuksessa, jotta kenenkään oppilaan ei tarvitsisi tukahduttaa omia perustarpeitaan koulussa, vaan opettajat osaisivat ottaa ne huomioon.
Tunnistatko näitä Reiss-metodin mukaisia perustarpeita itsessäsi ja läheisissäsi?
- Valta – Pyrkimys vaikuttaa muihin, menestys, saavuttaminen, johtaminen
- Riippumattomuus – Pyrkimys vapauteen ja riippumattomuuteen, itseriittoisuus, omavaraisuus
- Uteliaisuus – Pyrkimys lisätä tietoa ja ymmärrystä, totuuden etsiminen
- Hyväksyntä – Pyrkimys etsiä muiden hyväksyntää, yhteyttä, vahvistaa positiivista kuvaa itsestä
- Järjestys – Pyrkimys pysyvyyteen, selvyys, järjestys, rakenteet
- Kerääminen – Pyrkimys kerätä materiaa, tavaroita ja omaisuutta
- Kunnia – Pyrkimys lojaaliuteen, moraalinen suoraselkäisyys
- Idealismi – Pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen
- Esteettisyys – Pyrkimys kauneuteen, taiteet
- Sosiaaliset kontaktit – Pyrkimys ystävyyteen, ilo, huumori
- Perhe – Pyrkimys perhe-elämään, omien lasten kasvattaminen, hoivaaminen
- Status – Pyrkimys arvovaltaan, varallisuus, tittelit, muiden huomio
- Kosto/voittaminen – Halu päästä tasoihin tai voittaa
- Syöminen – Pyrkimys ruuasta nauttimiseen, ruuan ja syömisen arvostaminen
- Fyysinen aktiivisuus – Pyrkimys liikkua, testata ja kokeilla fysiikkaansa eri tavoin
- Mielenrauha – Pyrkimys rentoutua, välttää riskejä ja stressiä
Lähde: motivaatiotalo.fi
Juttu on julkaistu Sulkava-lehden numerossa 37/2020.
Kuva / teksti: Hanna Partanen.