Journal of Public Health -julkaisussa julkaistiin alkuvuodesta 2023 Pipsa P.A. Tuomisen ja Päivi Mayorin tieteellinen artikkeli “Motivation, stress, recovery and physical activity of teachers: discoveries with the Reiss Motivation Profile®and the Firstbeat® measurement”. Tutkimusartikkeli tuotettiin osana Tampereen Ammattikorkeakoulun koordinoimaa valtakunnallista Kestävä aivoterveys -hanketta.
Tutkimusartikkelin tavoitteena oli tarkastella sisäisten motivaatiotekijöiden suhdetta autonomisen hermoston toimintaan kuten sydämen sykkeeseen ja sykevälivaihteluun, joiden kautta voidaan analysoida mm. stressiä, palautumista, unta ja fyysisen aktiivisuuden tasoa. Tutkimukseen osallistui 66 tamperelaista peruskoulun ja lukion opettajaa. Tutkimuksen toiseksi työkaluksi valittiin Reiss Motivation Profile® (RMP) mittaamaan osallistujien sisäisten motiivien vahvuutta, ja toiseksi työkaluksi valikoitui Firstbeat® mittaamaan autonomisen hermoston toimintaa kuten sydämen sykettä ja sykevälivaihteluita. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, korreloivatko motivaatiotekijät autonomisen hermoston toiminnan kanssa sekä voidaanko niiden kautta ennustaa stressiherkkyyttä, palautumista, unen määrää ja laatua sekä fyysisen aktiivisuuden tasoa.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että tässä tutkimuksessa ja kohderyhmässä useat eri taustamuuttujat (mm. ikä, sukupuoli, työkokemus, asema jne) vaikuttavat niin autonomiseen hermostoon kuin käyttäytymiseen ja elämäntapoihin. Motiivit itsessään selittävät vain suhteellisen vähäisen osan autonomisen hermoston toimintaa kuten stressireaktioita, unta ja palautumista. Motiivit selittävät sen sijaan paremmin fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä eroja ja elämäntapavalintoja. Yksilöllisten motivaatiotekijöiden kautta löydettiin selityksiä sille, miksi osa ihmisistä liikkuu vähemmän kuin toiset.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa löydettiin alustava yhteys hyväksynnän, syömisen, perheen, fyysisen aktiivisuuden, vallan, mielenrauhan ja koston/voittamisen motiivien osalta autonomisen hermoston toimintaan alla olevan mukaisesti. Fyysisen aktiivisuuden tarve oli tutkimuksen mukaan merkittävin kaikista Reissin motivaatioteorian 16 perustarpeesta, joka vaikutti stressiin, palautumiseen sekä liikunnan määrään ja tehoon arjessa. Taustamuuttujia oli tutkimuksessa useita, mutta motiivien näkökulmasta tutkijat tekivät mm. seuraavia johtopäätöksiä:
📍 Mitä korkeampi fyysisen aktiivisuuden tarve, sitä matalampi stressitaso
📍 Mitä korkeampi fyysisen aktiivisuuden tarve, sitä nopeampi palautuminen
📍Mitä korkeampi fyysisen aktiivisuuden tarve ja/tai koston ja voittamisen tarve, sitä enemmän tehokasta liikuntaa
📍Mitä korkeampi hyväksynnän tarve, sitä vähemmän unta
📍Mitä korkeampi vallan tarve, sitä enemmän paikallaan oloa
📍Mitä korkeampi syömisen tarve, sitä vähemmän paikallaan oloa
📍Mitä korkeampi mielenrauhan tarve, sitä enemmän kevyttä liikuntaa
📍Mitä korkeampi perhemotiivi, sitä vähemmän kevyttä liikuntaa
📍Mitä korkeampi sosiaalisen hyväksynnän motiivi, sitä vähemmän tehokasta liikuntaa
Tutkimusartikkelista alta pääsee lukemaan myös tarkemmin tutkijoiden ajatuksia siitä, miksi tietyt motiivit mahdollisesti ohjaavat ihmistä käyttäytymään unen, palautumisen, stressin sekä fyysisen aktiivisuuden ja paikallaan olon suhteen juuri tietyllä tavalla.
Tutkimuksen yhteenvetona voi todeta, että 16 elämän perustarvetta palvelevat todennäköisesti parhaiten taustateoriana sen ymmärtämiseen, miten kannustaa ihmisiä terveellisempiin elämäntapoihin.
